Helsingin hallinto-oikeuden päätös Gunillantien Reiherintien kulmatontin valitukseen   Oikaisuvaatimuksemme siteerataan tässä punaisessa laatikossa. Oleellinen kohta on, että ns. asukkaiden kuuleminen oli jätetty tekemättä kilpailua julistettaessa (keväällä 2016) . Asukkaat eivät näin ollen päässeet vaikuttamaan kohtuuttoman suureen rakennusoikeuden muutokseen, eikä talojen sijaintiin, jossa ei oltu huomioitu mahdollisen raideliikenteen tarvitsemaa katutilaa. Räystäskorkeudesta ei puhuttu muualla, kuin 2017 hyväksytyn (ja kuullun) kaavan liitteenä olleessa sivukuvannossa huomaamattomana mittalukuna. 2017 kaavateksti ja asemapiirros, puhui ainoastaan viidestä kerroksesta, ei seitsemästä. Kaavamuttosteksteissä ei siis koskaan mainittu noiden 5-kerroksisten talojen todellista metrikorkeutta. Tätä voi hyvällä syyllä mainita asukkaita harhauttavana ja tuomittavana viranomaisen toimintana.  Tällä sivulla tuodaan esille edelleen uuden kaavapoikkeamaan lisätty kerrosneliömäärä 2650m2, joka on lisäyksenä huomattava (yli 23%). Uudessa kaavapoikkeamassa ei oltu myöskään huomioitu rakennusten soveltuvuutta alueen aikaisempaan ympäristöön, pientaloalueen vastapäisenä rakennuksena. Myös uusien talojen sijainnissa olisi tullut huomioida mahdollisen (kertaalleen jo ehdotetun) raideliikenteen vaatinma tila katualueella. Kaupunki oli aiemmin käynyt mittailemassa vastapäisen pientalon tontilla lisämaan tarvetta tätä raideliikennettä varten. Miksi näin, kun vastapäätä oli rakentamaton tontti vapaasti lohkottavaksi? Kilpailutus suoritettiin myös rajoitetulla julistuksella, eli suunnittelua ohjailtiin kaupungin taholta etukäteen ja annettiin suunnittelijoille lupa 2017 kaavan ylitykseen. Kilpailulla perusteltiin, ettei uutta kaavaehdotusta tarvitse kuulla, suunnitteluevästykseksi asukkailta, koska kilpailu ei kuulemma ole kaupungin mielestä kaavoitusta. Merkillinen tulkinta, kun kaava tiedettiin jo etukäteen muutettavaksi. Se olisi vaatinut uuden kuulemisen joka kierolla tavalla evättiin asukkailta. Jälkikäteen kuulemisessa ei enää voitu muuttaa yhtään mitään. Tuo 1-1,5 metrin mahdollinen siirto oli oikeastaan merkityksetön ja naurettava "muutos" johon kaupunki sitten henkselit paukkuen vetosi vastineessaan.  Sivulla 3. Tämä poliittinen jääviys on pysyvä ongelma kaupungin kaavoitusprosessissa. Kyseeessä on näennäinen kaksiportainen hyväksyminen mutta sillä ei ole todellakaan muuta kuin näytösluontoinen merkitys. Puoluekuri takaa päätösten yhdenmukaisuuden. Seuraavaksi viitataan kerrosmäärän tulkintaan. Kaksi autotallikerrosta, joita ei lasketa kerrosmääriin, muuttuukin asuinkerroksiksi. Korkeus ei muutu mutta muutoksesta jää mieleen kaupungin kaavaosaston kiero tapa ilmaista kaavapapereissa talojen korkeudet kerroksina mutta unohtavat mainita kerrosten yhteydessä sen, että autotalleja tai kivijalkakerroksia ei lasketa heidän mielestä mukaan kaavakerroksiin. Rakentamismääräys-kokoelma määrittelee kerroskorkeudeksi 3 metriä mutta kaavoitusosasto ei sellaista mittaa näytä tuntevan. Myös kaavaosaston tulkinta noista poislaskettavista kellarikerroksita on erilainen Maankäyttö- ja rakennuslakiin verrattuna. Rakennuslain mukaan jokainen maantason yläpuolelle nouseva kerros kuuluu talon kerroskorkeuteen. Lain ja rakennusmääräysten mukaan 5 kerrosta on 15m, ei 20m kuten kaupunkimme kaavoitusosasto haluaa asian olevan ja sen hallinto-oikeus siunaa (siis vastoin rakennusmääräyksiä ja lakia). Kaavaosastolle on näköjään eri laki, kuin asukkailla?  Sivulla 4. Ylimmässä laatikossa tuodaan esille uudisrakennusten soveltuvuus alueen luonteeseen, sekä tuo jo edellä mainittu raidetilan varaus katutilaan. Ei ole kovinkaan moraalista ottaa pientaloalueen tontista raidetilaa (samasta tontista on jo kertaalleen lohkaistu siivu katualueeseen), kun rakentamatonta maata olisi kadun vastakkaisella puolella käyettävissä. Mutta se maa-alue onkin kaupungin maata ja eihän myytävää tai vuokrattavissa olevaa maata voida lohkoa raiteille. Pientalotontista sen voi kätevästi napata ilmaiseksi, kun ei ylitä 20% tontin neliöistä, sanoo kaavoittajan moraali. Kolmannessa, neljännessä ja viidennessä laatikossa vedotaan edelleen maarakennuslakiin edellä mainitussa, asiallisessa vaiheessa, suoritetussa asukkaiden kuulemisessa. Kuulemista ei siis tehty lisäkaavan yhteydessä. Sitä kutsutaan prosessivirheeksi. Hallinto-oikeus ei mitenkään suostu näin kirjoitetun lain mukaan "harkitsemaan" vaan harkitsee lakia vastaan, koska tuomareilla on "laaja harkintavalta", jonka avulla on kätevä harkita milloin mitäkin päätöksiä sopiviksi.  Sivulla 5 on alleviivattuna tuosta joukkoliikennevarauksen huolehtimisesta. Tätäkään ei uudessa kaavaehdotuksessa ole tehty. Ei sitä tosin oltu tehty edellisessäkään 2017 versiossa. Raideliikenteen varaus tuli ilmi vastapäisille naapureille liian myöhäisessä vaiheessa ja raidevaraussuunnitelma oli kadonnut verkosta, ilmeisesti se haluttiin salata.  Ensimmäinen alleviivaus tekstissä osoittaa, että hallinto-oikeuden toimivaltaan kuuluisi puuttua virheelliseen kuulemisjärjestykseen (prosessivirhe) mutta näin ei ole tapahtunut hallinto-oikeuden päätöksessä. Myös muut kaavoitusprosessin aikana tehdyt laittomuudet olisivat kuuluneet päätösvaltaan ja vähintäänkin tulkinnanvaraisissa kohdin, olisi tullut päätöksen tulkintasyyt selvittää.  Sivulla 7 kerrotaan, päätöksen sisällä, tapahtumien järjestys. Alleviivattuina oleellisimmat kohdat. 2016 julisti kaavoitusosasto tuon kilpailutuksensa. Silloin oli jo "asukkailta salassa" kilpailijoille ilmoitettu luvasta ylittää kaavoitetut asuinneliöt (tämä lipsahtii vahingossa suunnittelijoiden suusta, myöhemmin se esiintyi myös kilpailukutsureferaatissa). Vuonna 2017 keväällä hyväksytty kaava oli hyvin tiedossa kaavaosastolla ja sillä peitettiin jo pitkään suunnitelmissa ollut kaavan kerrosylitys. Hallinto-oikeuden päätös puhuu lainkirjainta vastaan. HO:n mukaan kaupungin kaavoitus saa tehdä mitä lystää. Asukkaiden kuuleminen on ainoastaan näennäistä pelleilyä ja kiusallinen haitta kaavoituksen mielivallalle. Raideliikennevarauskin kumotaan merkityksettömäksi, vaikka laki edellyttää nimenomaan liikennevarauksien huomioonottamista kaavoissa.  Hallinto-oikeus on itse hyväksynyt yleiskaavan luokattoman maankäyttösuunnitelman. Sivulla 8 Laatikossa hallinto-oikeus kiemustelee irti itse hyväksymästään, luokattomasta kaavasta. Kun yleiskaavasta ei näy, mitä alueita rakennetun ympäristön tyyppeihin kuuluu, ei ole mitään perustetta vedota 100m:n ruudukoihin joita on jopa täysin mahdotonta paikallistaa, koska kartalla ei näy edes pääteitä. Asukkaat eivä voi päätellä yleiskaavasta, millainen heidän asuinympäristönsä tulee olemaan. Käsittääkseni tämä on yksi kaavan tarkoituksista? Kaupugin kaavaosasto grynderiystävineen, näkee yleiskaavan joustavana työkaluna ottaa rakennuskerrosneliöitä, sieltä, mistä sitä ikinä kehdataan repiä ja irti saadaan (toinen alleviivattu kappale). Seuraava alleviivaus kertoo lähinaapurin sijainnin vastapäätä yliisuurta uudisrakennusta. Alimman kappaleen alleviivaus kertoo kerroskorkeuskeinottelusta.  Sivu 9 alkaa asuinkerrosten manipuloinnista kaavaosaston luomassa lumeympäristössä. Viisi kierrosta voi sen mukaan olla 6 tai 7 kerrosta, kuten kaavaosasto kulloinkin haluaa. Autotallikerrokset muuttuvat asuinkerroksiksi. Vuoden 2017 (edellinen kaava) osoitti autotallit pihatilan alle. Nyt kaavoittaja puolusteli asuinkerroksien lisääntymistä sillä, että autotallit "siiretään", piha-alueen alapuolelle. Hetkinen. Mikä tässä nyt oikein muuttui ja mitä nyt siirrettiin, kun ne edellisen kaavan mukaan jo pihan alla olivat. Mistä nuo lisäkerrokset sitten revittiinkään? Merkillisistä ylimääräisistä autotalleista tulikin asuinkerroksia. Kerrosmäärä kasvoi mutta talon metrikorkeus ei kasvanut. Se metrikorkeus oli hakusessa jo edellisessä 2017 kaavassa (hyvin pienellä tekstillä) asemakaavaluonnoksen katujulkisivun kuvannon korkeusmerkinnöissä. Tietysti siksi, ettei lähiseudun asukkaa huomaisi, kuten sitten kävikin. Voisi kutsua tätä asukkaiden tarkoitukselliseksi harhauttamiseksi, kun korkeus ja kerrosmäärä eivät täsmää. Vuorovaikutuskuuleminen 2019 (jälkikäteen kuuleminen) oli prosessivirheen korjausyritys. menettelytapavirhe oli siis jo tapahtunut.  Hallinto-oikeuden päätöksestä perusteluineen, ei voi tulla kuin yhteen käsitykseen: kaupunki voittaa aina, valitettiinpa kuinka kovasti tahannsa ja perusteltiimpa valitusta mihin lakiin tahansa ja kuinka päin tahansa. Kuten edellä on mainittu, tätä kutsutaan nimellä "tuomarin laaja harkintavalta", jolla voidaan kirjoittaa tarkoituksiin sopivia päätöksiä. Lue lisää näistä edellä mainituista "lain sivuuttavista" päätöksistä: https://www.facebook.com/groups/rakenteellinenkorruptio >  Allekirjoittajana päätökseessä on sihteeri. Tässä tapauksessa päätöksen kaupungin hyväksi, ovat hoitaneet edellisellä sivulla 10 luetellut: Petteri Leppikorpi, Jukka Reinikainen, ja Riikka Valli-Jaakkola.: Valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei myönnetty, mutta raha KHO:lle kyllä kelpasi. Valittaminen ei ole keskituloisen eläkeläisen hommaa. Köyhät voivat hakea ilmaista oikeudenkäyntiä ja rikkaille rahalla ei ole merkitystä. Molemmilla on taloudellisesti mahdollista palkata jopa juristi asioitaan hoitamaan (kannattaa valita juristi jolla on suhteita hallinto-oikeuteen, jos itsellä ei satu olemaan tuttua tuomaria). |