Kruunuvuorenrannan kaavoitus vv 2006 - 2017
2006 osayleiskaava
Vuoden 2006 alkuperäinen osayleiskaava Kruunuvuorenrannasta.(AP) asuinpientaloja on yhteensä tonttipinta-alana noin 50%
Osa kaava 2013
2009 valmisteltu ja 2013 lainvoiman saanut osakaava jossa näyttäisi olevan edelleen pientaloja Stansviikin alueella, hyvin tiiviisti rakennettuna. Lisää, ehkä rivitaloja, on myös piirretty kaavaan niemen kärjessä etelässä.
Osayleiskaava 2016
Stansviikin alueen kaavaa varten tehty osayleiskaava 2015. Osa pientaloalueita (AP) on jo poistettu kaavasta. Ylhäällä Hålviikin alueen pientalot ovat vanhaa pientaloaluetta jota tiivistusrakennetaan tämän kaavan mukaan. Kyseessä ei siis ole varsinaisesti uusi pientaloalue.
Osayleiskaava jonka päälle on laitettu kaikki kaavoitetut alueet
2015 osayleiskaavan päälle on sijoitettu kaikki tarkemmat asemakaavat. Pientalot ovat kadonneet, lukuunottamatta Kaivoskallion muutamaa pientaloa jotka on lisätty viheralueeksi alunperin kaavoitetulle alueelle. Ne on, kaikenlisäksi, kaavoitettu sinne lainvoimaisen 2013 osakaavan vastaisesti. Stansviikin alue on kavoitettu kerrostaloiksi. Jäljellä olevaan aukkoon on tulossa julkisia lähipalvelu rakennuksia. Etelään, niemenkärkeen ja täyttömaalle, ei ole toistaiseksi tarkempaa asemakaavaa.
Yleskaava 2050 lisätty

Yleiskaava 2050 eli ns. hehtaarikaava oli varannut Kaivoskallion alueen viheralueeksi. Kaavoittaja ei näytä kunnioittavan ainuttakaan aikaisempaa kaavaa, ei edes maakuntakaavaa. Myöskään historiallisesti merkittävää aluetta ei rauhoiteta rakentamiselta, uudet talot on piirretty luonnonsuojelualueeseen lähes kiinni. Alkuperäistä pientalomäärää ei noilla taloilla kuitenkaan korvata.

Kun kaavoittajan edustajalta kysyttiin, miksi kaupunki kaavoittaa vasten aiempia kaavoja, vastaus oli ajatukseltaan: Helsingin väestönkasvuennusteet yllättivät ja. pientalot eivät enää ole muodissa. Jos "muoti" on kaavoitusperusteena, ei tällaista esikaavamäärää kannata tehdä lainkaan. 21.5.2017 HS kirjoitti, että omakotitalot ovat nousukauden muotia ja kauppa on alkanut jälleen käymään. Ei mikään asumismuoto pysy jatkuvasti suosiossa, tai kuten tuon artikkelin voi tulkita, omakotitaloissa haluttaisiin asua aina mutta vain nousukautena siihen tulee taloudellinen mahdollisuus. Kaavoitusta on tehtävä pitkäjänteisemmin, ei kääntymällä joka tuulen mukaan. Helsingin väkiluvun kasvuennusteetkin ovat ennusteita, eivät faktaa. Halvat asunnot oli yksi kaavoittajan vasta-argumentti joka tietysti pitää paikkansa jos asuntoja ylituotetaan. Kruunuvuorenranta tuskin kuitenkaan tulee olemaan sitä edullisinta asuinpaikkaa Helsingissä. Tämä kaavoitushistoria ja selitykset, pistävät arvelemaan, että kaavoituksen muuttumisen todellinen tausta on aivan jossakin muualla. Olisiko syy esim. kaavoittajan "piiskarahassa", joka lupaa bonusta kaavoitetuista kerrosneliöistä, eli rakennusoikuksien kasvatuksesta..

Laajasalonalueen yleiskaava vertailu>

Helsingin kaavoitusperiaatteita >

.