Ystäväni Arto Vilkko kirjoitti tohtorinväitöskirjan musiikin tuomasta vallasta. "Soittolistojen symbolinen valta on mediavaltaa." Seuraavassa lauseessaan Arto kääntelee ajatusta edelleen: "Lähdin alun perin liikkeelle musiikkitieteestä, mutta matkan varrella siitä tulikin mediavallan kuvaus."
Englannin kielessä medium on tarkoittanut 1600-luvulta alkaen "väliin tulevaa tai välittävää tahoa tai substanssia". Modernissa yhteiskunnassa median samaistuminen televisioon, radioon ja lehdistöön on luonut sille välittäjän roolin lisäksi myös vaikuttajan roolin. Media tekee julkkiksia ja ohjaa poliittisia mielipiteitä. Media on yhä selkeämmin vaikuttamisen väline.
Miten olisi ymmärrettävä kautta aikojen kaikuneet sotilasmarssit? Miksi poliittisissa kokouksissa lauletaan tiettyjä lauluja? Miksi Nuorisoliiton Kisällit kiersivät laulamassa pilkkalauluja IKL:stä? Miksi kirkoissa veisataan virsiä? Miksi negrospirituaalit herättivät valkoisissa herroissa pelkoa?
Kukaan ei kiellä, etteikö musiikilla olisi sijansa vaikuttamisen maailmassa, yhtenä vaikuttamisen välineenä.
Istuessani Arton kanssa kahvilla, heitimme ilmaan ajatuksen musiikin vallan ääri-ilmentymistä.
John Lennonin kuolemasta on nähty spekulaatioita. Oliko Lennonilla - joka pitkän tauon jälkeen alkoi uudelleen palata musiikin pariin - liian suuri vaikutus nuorisoon? Ainakaan USA:n johtajien mielestä hän ei sodanvastaisine ajatuksineen ollut kovin toivottu henkilö. Oliko Chapman sittenkään pelkkä hullu vai oliko hän myös manipuloitu ase? Eikö ollut varaa antaa rauhan aatteelle toista mahdollisuutta?
PROTESTILAULUT
Isäni lauloi Kisälleissä ja osoittaakseni, ettei omena kauvas putoa, tein muutaman kupletin ystävieni kanssa vuonna 2013.
Merjan polska. Musiikki sovitettu Hiski Salomaan melodian pohjalta Tiskarin polkka, sanat Merja Varon. Sanat ovat syntyneet Ailuksen jupakan aikana kuten on helppo havaita. Jo pitkään on keskusteltu kuinka eläkkeet saadaan riittämään, eli ei ongelma ole tähän aikaan, eikä yhteen henkilöön sidottu >
Lehikoisen tapauksessa kupletti kertoo suomalaisesta toista osapuolta suosivasta lainkäytöstä korkeimmissa oikeusasteissa ja tuomarien virheiden peittelystä. Henkisesti laulun julkaisuun on yllyttänyt mainitun tapauksen lisäksi myös hovioikeuden jäsenten ilmi tulleet rasistiset puheet ja muu moraalinen rappio. Teksti on kirjoittamani ja laulu on sovitettu lastenlaulun Lennä, lennä leppäkerttu, melodiaan ja se soi videon taustalla >
|
Musiikin historiassa 1960- ja osittain myös 1970-luku tunnetaan protestilauluistaan. Vietnamin-sodan vastaisia lauluja ja työväen musiikkia tehtiin voimakkaasti kantaaottavin sanoin. Nuoriso halusi kapinoida rauhan puolesta ja porvarillisia vanhempiaan vastaan. Se tapahtui musiikin kautta. Koska nuoriso piti kyseisestä musiikista, se piti tai oppi pitämään myös sen sisältämästä viestistä. Nykyisinä protestilauluina voidaan pitää joitakin kantaaottavia rap-kappaleita. Musiikilla on vaikutusvaltaa; se on media, jonka avulla todella voidaan vaikuttaa.
Salakavalin on viesti, joka upotetaan viihteellisen musiikin muotoon. Maailmassa on tehty lukuisia mainoslevyjä, joista osa on rehellisesti julkaistu TV-mainosspottien "singleinä". Sellaisiakin mainoslauluja on, joita on jaeltu radioasemille ja osa niistä on aikanaan päässyt jopa musiikkiohjelmiin. Miten tulisi suhtautua esimerkiksi selvästi matkailumainoksina toimiviin musiikkikappaleisiin, joita on kuultu radiossa runsaastikin?
Mainostoimisto HPV:n aikoina teimme copywritter Merja Varonin kanssa mainostoimistollemme jinglen. Jingle pohjautuu Varonin oivaltavaan runoon Kukista ja mehiläisitä. >
Taideteollisen kuvallisen viestinnän laitoksella oli yhtenä oppiaineena viestintä. Tuon kurssin oppeja oli: "Lukekaan rivien välistä se todellinen viesti!" Tämä tarkoittaa, että merkittävin viesti ei välttämättä ole se, joka on kirjoitettu esille, vaan se, joka on jätetty sanomatta. Tämä pätee varsinkin mainontaan ja poliittisiin puheisiin.
Musta-valkoisesti musiikin maailmaan käännettynä tämä tarkoittaa, että kaikesta mukavasta kertovien laulujen tarkoituksena on saada kuuntelija unohtamaan kurjat jutut, jotka laulu jättää kertomatta.
Kaikkea musiikkia ei välttämättä käytetä tarkoituksellisesti mielipiteen muokkaukseen tai asenteisiin vaikuttamiseen. On musiikki viihdettäkin.
Kaikessa viihteessä on mukana - useimmiten jopa valtaosana - viattomaan, puhtaaseen musiikilliseen nautintoon tarkoitettua sisältöä. Ei siis kannata hirveästi pohtia, mitä se jättää kertomatta. Musiikista voi ja siitä pitää nauttia täysin siemauksin sellaisenaan. On ihan hyvä unohtaa joskus arjen murheet edes hetkeksi. Tästä lähtökohdasta lähdin itse aikoinani musiikin matkaan.
Musiikista kasvoi harrastus >
Kirjoitti Hannu Kuukkanen |
