Kuvia Suomen Metallityöväen Liiton ajoilta

Suomen Metallityöväenliiton Liittovaltuuston kokous 30.6.1953 Mukana molemmat kuukkaset Toivo J. puheenjohtajana. Pöydän päässä Valdemar Liljeström. Kuvassa Liljeströmistä vasemmalle Viljo ja T.J. Kuukkanen. Kuva: Työväenarkisto.

V

iljo Kuukkasen ura Metalliliitossa kesti 1950-luvun alusta vuoteen 1961. Kun liiton sihteeri Uljas Mäkinen kuoli, liiton ensimmäiseksi sihteeriksi valittiin 29.3.1951 Viljo Kuukkanen, joka oli kymmenen vuotta Mäkistä nuorempi. Kuukkasesta tuli järjestössä toisen polven vaikuttaja, sillä hänen isänsä valittiin samana vuonna SML:n liittovaltuuston puheenjohtajaksi. Vili Kuukkasesta lähdettiin alusta alkaen tekemään Valdemar Liljeströmin kruununperijää. Myöhempi historia tietää, että toisin kuitenkin kävi.

NAPPULANA SML:n POLIITTISELLA PELILAUDALLA

Metallin historiikki kertoo erikoislaatuisesta SAK:n edustajakokousvaalista ja liittotoimikunnan pikaisesti kokoonkutsutusta tynkäkokouksesta 27.5.1951.
Äänestyksessä todettiin epäselvyyksiä ja osa ääniä sisältäneistä vaaliaineistopaketeista katosi. Jaako Kivi, Valo Viljanen, Väinö Savolainen ja Emil Turunen olivat 26.5. tehneet asiasta vastalauseen. Kuukkanen ja Närvänen laativat siihen vastauksen. Epäiltiin oikeiston eli tässä tapauksessa ilmeisesti demareiden vaalivilppiä. SAK:n toinen puheenjohtaja, kommunistien Jaakko Kivi, kuitenkin sovitteli asiaa myöhemmin ja nimesi vaalilautakunnat syyllisiksi.
Poliittinen juonittelu ei ollut uutta. Tässä tapauksessa ottivat yhteen demarit ja kommunistit. Viljo Kuukkanen ja Onni Närvänen edustivat demareiden vasenta laitaa.

Historiikki kertoo edelleen, että joulukuun 9.-14. päivinä 1951 pidetyssä kuudennessa liittokokouksessa oli erimielisyyttä
edustajapaikoista. Jaakko Kivi väitti, että osastot oli merkitty yhdistysrekisteriin päivää ennen kokousta. Sihteeri Viljo Kuukkanen kuitenkin totesi, että kaikki yhdistykset oli merkitty yhdistysrekisteriin; viimeisin anomus oli tullut Jylhämän osastolta 5.12.1951. Jylhämästä oli mukana kommunistinen edustaja. Kyse oli edelleenkin oikeiston ja vasemmiston välisestä tasapainosta; SAK:n edustajakokouksessa metallin ryhmää valittaessa oikeistolla oli ollut vain kahden paikan enemmistö.
Kuukkanen paimensi voimakkaasti metallin ammattiosastoja, joita itseasiassa tarvittiin vain liittokokousta varten. Ilmeisesti kommunisteja voitiin parhaiten hallita ammattiosastojen kautta ja avulla. Liljeström kehitti siitä oman taiteenlajinsa.

Viljo Kuukkanen nousi SML:n toiseksi puheenjohtajaksi järjestön VII liittokokouksessa vuonna 1955, kun Erik Trygg erosi sairaussyistä. Historiikki kertoo, että Kuukkanen tuli valituksi kymmenen äänen enemmistöllä. Hän totesi valinnan jälkeen, että "semmoinen ammattiyhdistysporukka ajoi minut II puheenjohtajaksi."
Valdemar Liljeström ja Emil Skog tuskin olivat Kuukkasta kannattamassa. Aiemmassa vaalissa molemmat olivat nimenomaan vastustaneet tämän asettumista edes ehdokkaaksi. Liljeström ja Skog olivat myöhemminkin kantoina kaskessa Kuukkasen ammattiyhdistysuralla. Sinänsä vähän yllättävää, koska kaikki kuuluivat vasemmistodemareihin eli ns. skogilaisiin. Aate ja yhteinen asia menettävät merkityksensä, kun peliä pelataan henkilötasolla.

Vuoden 1956 yleislakon lopettamisneuvottelut käytiin valtioneuvoston juhlasalissa Helsingissä. Mukana olivat SAK;n ja suurimpien liittojen puheenjohtajat. Metallityöväen liittoa edusti Viljo Kuukkanen. Kyseessä oli kuuluisaksi tullut "12 markan kapina". SML:n historiikin mukaan Kuukkanen totesi liittohallitukselle antamassaan selostuksessa, että lakon lopettamisneuvottelut olivat erittäin vaikeat ja että useita ehdotuksia oli hylätty. Itse hän ei ollut syntynyttä sopimusta puoltanut, mutta ei myöskään sitä vastustanut. Lopettamisen puolesta puhui, että eräillä liitoilla oli vaikeuksia jatkaa lakkoa. ”Lakkokenraali” SAK:n puheenjohtaja Eero Antikainen taktikoi äänestyksen niin, että lakko päättyi yhden äänen enemmistöllä.

Ruotsin Puhelin- ja Lennätinalan liittokokous Tukholmassa 1951. Vasemmalla Onni Närvänen, keskellä isäntien edustaja ja oikealla Viljo Kuukkanen.

Metalliliiton lähetystö pääministeri Urho Kekkosen puheilla 1952. Kekkonen selin, Kekkosesta vasemmalla: Valdemar Liljeström, SML:n 1. puheenjohtaja. Hänen vieressään Viljo Kuukkanen 2. puheenjohtaja, Eino Heinonen, Mauno Klemola, Erik Trygg, T.J. Kuukkanen, SML:n liittovaltuuston puheenjohtaja. Osittain piilossa, ministeri Eino Heinonen.
Kuva: Työväen Arkisto

Metallityöväen liiton liittokokouspäivälliset 1955. Vasemmalla Lahja Kuukkanen, Onni Närvänen ja pöydän päässä T.J. Kuukkanen, seuraava oikealle Emil Trygg ja tuntematon mies.

Vuoden 1956 yleislakon solmuja selvitellään. Oikealta E.
Antikainen, V. Rantanen, V. Kuukkanen, O. Järvelä ja A.
Saarinen. Kuva Työväen Arkisto.