Toivo Johan oli yksi nykyisen Metallityöväen liiton perustajajäsenistä. Veljessodan aikana liitto oli hajonnut ja sodan päätyttyä Väinö Salovaara, (E.K.) Louhikko? ja T.J. Kuukkanen päättivät käynnistää liiton toiminnan uudelleen.
Veljessodan aikaisesta tilanteesta kertoo Metallityöväenliiton historiikki lyhyesti: ”1918:
550 liiton jäsentä kuolee kansalaissodassa. Liiton toiminta lakkaa väliaikaisesti.”
Uudelleen liiton perustamisesta ei löydy virallisesta historiikista tarkkaa mainintaa. Sen sijaan kerrotaan salaisten kokoontumisien kautta toiminnan ja kokoontumisien aloitetun ilman pöytäkirjoja. Virallinen neuvottelukokous kokoontui syyskuun alussa v.1919, jossa liittotoimikunta virallistettiin. Mukana oli myös varajäsenen paikalta mukaan nostettu T.J. Kuukkanen.
Vaarini oman kertomuksen mukaan, veljessodan päättymisen ja armahdusten jälkeen Väinö Salovaara otti vaariini yhteyttä. Tarkoituksena oli tarkastella, mitä veljessodan jälkeen oli työväenliikkeen suhteen tehtävissä. Joukossa Salovaaran lisäksi vaarini muistelee olleen Louhikon. Louhikon nimeä ei näy virallisissa asiakirjoissa, joten tämä nimi saattaa olla väärä. Tässä yhteydenpidossa he päättivät perustaa Metallityöväenliiton uudelleen. Ilman omaa ammattijärjestöä he eivät halunneet jäädä ja kun valkoiset eivät sitä mitenkään estelleet, Metallityöväenliitto perustettiin.
”Minä olin alusta pitäen kovin innokas ja tiukasti jyrkällä kannalla”, eli hän kuului vasemmisto-demareihin. Kuitenkaan hänestä ei saatu edes rahan voimalla kommunistia. Tehokkaan ”agiteerauksen” uhrina hän kertoo kerran olleensa jopa matkalla Neuvostoliittoon mutta kääntyi Viipurista takaisin ”Ei helvetti, en minä kommunisti ole”. hän kertoo ajatelleensa.
Syiksi kommunismin vastaisuuteensa hän mainitsee oman kansalaissodan vastaisen mielipiteensä ”vaikka mukana olinkin” ja kommunismin aate ei häntä myöskään miellyttänyt.
Oma isäni oli perinyt aatteensa Toivo Johanilta. Jossain aikuisten keskustelussa hän kertoi joskus omana perustelunaan eron työväenaatteissa olevan siinä, että kommunistit haluavat ”työväen diktatuuria” ja demokraatit haluavat työntekijöille paremmat elinolosuhteet neuvottelujen ja sopimusten kautta.
|
 |
Yläkuvassa SML liittotoimikunta v. 1919. Istumassa vasemmalta V.V. Salovaara, I. Sinisalo, Fanni Tamminen, J.K. Lehtonen,
A. Virta ja K. Rapp, sekä seisomassa vasemmalta M. Lumme, V. Soininen, O. Niemi, J.A. Niemi, T.J. Kuukkanen, E. Tuomi ja A.J. Turunen.
Kuva: Metallityöväen liitto 1899 - 1930, Johan Koivisto 1963.
Suomen Metallityöväenliiton lippu pöytäviirinä kuvattuna.
|
Lokakuun 26. päivä perustettiin Suomen Työläisliitto joka kokosi riveihinsä parissa kuukaudessa yli 3000 jäsentä. Työläisliiton puheenjohtajaksi valittiin E.Huttunen ja toimikuntaan K.A.Fagerholm, V.V.Salovaara, A.E.Leino, J.Virtanen ja T.J.Kuukkanen.
Metallityöväen Liitto hajosi vielä kerran 30-luvun alussa jo 1928 alkaneista sisäisistä ristiriidoista johtuen. Lapuanliike oli myös osaltaan lakkauttamassa liiton toimintaa sulkemalla liiton toimitilat heinäkuun 6. 1930.
Työläisten liiton toimesta perustettiin seuraavina vuosina lukuisia ammattiliittoja ja myös Suomen Metallityöväen liitto perustettiin uudelleen marraskuussa 1930. Sen puheenjohtajaksi valittiin E.Aittola, sekä toimikuntaan vakinaisiksi jäseniksi Väinö V. Salovaara, K.Pirskanen, T.J.Kuukkanen, P.Hiltunen, M. Kääriäinen, O.Suominen, A.Pakarinen J.K.Lehtonen ja F.A.Åkerman.
Kirjoitti Hannu Kuukkanen
T.J. Kuukkanen >
Veljessota 1917 - 1918 >
Metallityöväenliitto
Elämää Helsingissä 1900 luvulla >
Myötä- ja vastamäessä >
Mummini Klaara Kuukkanen >
T.J. Kuukkasen poliittinen ura>
--- Kuvia Kuukkasen suvusta Tammelundissa >
--- Silmänräpäyksiä Kuukkasten albumista >
Lähteet:
Suomen Metallityöväenliitto 1899 – 1930 ss. 243, 427, 435; Johan Koivisto, 1963
Suomen Metallityöväenliitto 1950 – 1960 s514; Johan Koivisto, 1987
T.J. Kuukkasen omat muistelmat. Työväen Arkisto Muistitietokokoelmat. Haastattelija Pulmu Manninen 7.3.1969 |
